before the wistful, happy now

Mä oon saanu mun iloisuuden ja positiivisuuden takasin. Jos alan nyt kuvaamaan itseäni ihmisenä, oon ennenkaikkea pelkästään positiivinen. Tietyistä syistä se on viimeaikoina ollut hieman hankalaa. Nyt osaan taas nauttia elämästä. Vaikka välillä oiskin paska päivä, odotan parempaa huomista. Oon taas ihan oma itseni. Se ihminen kuka mä haluan olla ja tunnen olevani. 

Mun ei tarvii enää yrittää miellyttää ketään, vaan voin tehä ite mun omat päätökset. Mun elämää koskevat isot päätökset. Mun elämässä ei enää oo yhtäkään kusipäistä ihmistä joka on saanu mut tuntemaan, että en onnistu missään. Oon jättäny ne taakseni, pysyvästi. Enkä aio enää ikinä päästää mun lähelle sellasta ihmistä, joka saa mut jatkuvasti tuntemaan oloni huonoksi. Nyt tiedän, että on ihmisiä, jotka pystyy oikeesti tekemään mut onnelliseks. Joiden seurassa voin olla oma itteni. Mun ei tarvii enää olla jotain mitä en oo. Jos en kelpaa jollekki tälläsenä,niin sitten en kelpaa. En aio enää muuttaa itteeni kenenkään ihmisen takia.